Johonkin sen ajattelunkin pitää perustua

 Johonkin sen ajattelunkin pitää perustua

Kaikki tekevät elämässään päätöksiä. Useimmiten ne ovat pieniä ja arkipäiväisiä. Päätetään siitä, mitä tänään laitetaan ruoaksi.  Tai päätetään olla menemättä ulos kävelylle, koska laiskottaa.  Voidaan myös joutua tilanteisiin, joissa päätetään isoista asioista.  Nykyään raskaaksi tullut nainen joutuu päättämään elämästä ja kuolemasta.  Rakastunut joutuu päättämään, voiko sitoutua ja haluaako sitoutua koko elämänsä ajaksi.  Työ voi tulla niin raskaaksi tai työolosuhteet niin vaikeiksi, että täytyy tehdä päätös työsuhteen jatkamisesta.

Kaikki nämä päätökset tehdään jollakin perusteella.  Perusteena on itse hankittu tai muualta saatu tieto.  Tietoa kerääntyy eletyn elämän aikana tehdyistä havainnoista ja saaduista kokemuksista.  Päätökset voidaan tehdä harkitusti tietoon ja kokemukseen perustuen.  Ne voidaan tehdä myös hätäisesti tunteen,  vaiston, oletuksen tai jonkun toisen mielipiteen perusteella. Se voidaan myös joutua tekemän painostuksen alaisena.

Elämässä joudutaan tekemään päätöksiä.  Ne on vain tehtävä.

Elämässä joudutaan myös ottamaan kantaa ja muodostamaan mielipiteitä asioista ja ilmiöistä, sellaistakin, jotka eivät niin kiinnosta.  Voidaan joutua vastaamaan kysymyksiin ilmaston muutoksesta ja mitä sen vuoksi pitäisi tehdä.  Joidenkin mielestä eläimillä on oikeuksia ja jotkut ajattelevat niin, että syntymättömällä lapsella ei ole oikeuksia.  Ratkaisuja omasta kannasta pitää tehdä, vaikka oma perehtyneisyys asiaan ei olisikaan riittävä.  Päätöksen perustelut jäävät vaille tosiasioita.  On arvioitava muilta saatuja tietoja.  Pitääkö niitä uskottavia.  Tulevatko esitetyt seikat toisiaan ja kokonaisuutta.

Minä olen aina ollut kärkäs kyseenalaistamaan kuulemiani asiantuntijoita. Usein esitettyjen väitteiden perustelut jätetään vähälle esittelylle.  Halutaan vain, että uskotaan asiantuntijaa.  En arvosta asiantuntijoita enkä auktoriteetteja.  Hekin ovat ihmisiä, joilla on omia päämääriä ja tarpeita, jotka vääristävät heidän ajatteluaan.  Siksi toimin kuin Äiti Maria, laitan kuulemani korvan taakse ja annan ajatusten myllyn jauhaa niitä.  Vain ajan, kokemuksen ja kerääntyvät tiedon mukana voi pilven raosta pilkistellä  pieniä ihania uusia valon säteitä.  Kun valoa on riittävästi, alkaa uusien ajatusten kasvu.

Oma elämäni on lyhyt ja rajoittunut. Jotakin itsekin ehtii näkemään ja kokemaan.  Isompaa kuvaa muodostettaessa on turvauduttava muiden tekemiin havaintoihin. Omilta aikalaisilta niitä saa, jos on aktiivinen.  Valitettavasti keskustelukulttuuri on hyvin ohutta ja vääristynyttä.  Vilpitöntä totuuden etsintää ei ole enää, siltä se näyttää.  Tietoa ja ajatuksia on talletettu paljon kirjalliseen muotoon.  Suuri osa niistäkin sisältää epäsuoraa päättelyä.  Ollaan jotakin mieltä, koska jotkut muut ovat olleet jotakin mieltä.  Paras pohja ajattelulle on, jos käytössä on puhtaita dokumentteja, kirjoituksia, joihin on mahdollisimman todenmukaisesti ja tarkasti kirjattu itse tai lähipiirin tekemiä havaintoja.

Yksi tällainen edustava kokoelma dokumentteja on koottu kirjaksi, jota me kutsumme raamatuksi.  Se ei ole ihan mikä tahansa kirja. Henkilökohtaisesti uskon, että itse Jumala, meidän luojamme, on vaikuttanut, että se on syntynyt. Hän on huolehtinut siitä., että on syntynyt tekstejä, joissa tuodaan ilmi ne asiat, jotka Jumala haluaa ihmisten tietävän ja muistavan.  Tämä koskee myös uudessa testamentissa olevia kirjoituksia.  Jotkut Jeesuksen aikalaisista dokumentoivat hänen elämäänsä.  Jumala on nähnyt tämän kaiken vaivan sen vuoksi, koska hänellä on huoli siitä, että ihminen unohtaa hänet, Luojansa. Tämä huoli näkyy jo siinä, kuinka Jumala kehotti juutalaisia kertomaan lapsilleen, kuinka hän on heitä auttanut.  Hän käski juutalaisia viettämään joka vuosi lehtimajan juhlaa, jotta he muistelisivat sitä, mitä hän on heille tehnyt.  Jeesus käski seuraajiaan menemään kaikkialle ja kertomaan uudesta liitosta, jonka Jumala on itsensä ja ihmisten välillä tehnyt.  Uskon siihen, että Jumala itse vaikutti siihen,  että Eurooppa on nyt täynnä mitä hienoimpia kirkkoja, joissa pidetään esillä Jumalaa, hänen tahtoansa ja hänen tekojaan.  Nämä vanhat kirkot seisovat yhä paikallaan ja pelkällä olemassaolollaan pakottavat ihmiset ottamaan kantaa Jumalaan.  Korkealla tornin huipulla on risti, joka pakottaa ihmiset ottamaan kantaa Jeesuksen elämään ja syntien sovitukseen. Olen siis sitä mieltä, että Jumala loi kirkon maan päälle, jotta tulevat sukupolvet eivät unohtaisi häntä.  Hän nosti esiin eri alojen taitajia, jotta hänelle arvoiset puitteet syntyivät.

Johonkin sitä pitää ajattelunsa perustaa.  Näissä isoissa olemisen kysymyksissä parhaiten vastauksia saan Raamatun laajasta dokumentaatiosta. Ja vahvistuksen sille saan, kun menen ulos ja avaan silmäni.

Entä sinä, miten sinä olet ajatellut.