Puolison valinta

Nyt, kun joudumme toteamaan, että rakkautta ei ole, on vain Jumalan hyvyyttä, on puolison valinta tehtävä muuhun kuin tunteeseen perustuen.  Tunteet yleensäkään eivät voi olla minkään merkittävän päätöksen peruste.  Tunteet ovat kuin tuuli.  Et tiedä, mistä ne tulevat ja minne ne menevät.  Et tiedä, vieläkö huomenna tuulee.  Tuuli ei ole hallinnassasi.  Eivätkä ole tunteetkaan.  Voit yrittää niitä hallita.  Sanopa itsellesi, että olet rakastunut tai iloinen.  Mitä tapahtui.

Oikeastaan haluan hylätä kaikki tunteet, sekä myönteiset että kielteiset.  Ihmisellä ei ole itsenäisiä tunteita.  Se, mitä tunteiksi kutsutaan, on vain sielun heijastusta Jumalan hyvyydestä tai sitten sielun kipuilua Jumalan hylkäämisestä.

Emme siis perusta päätöksiämme tunteisiin.  Sen sijaan otamme huomioon asiat, jotka tiedämme ja ymmärrämme ja joita kykenemme arvioimaan.

Kun kohtaat ihmisen, huomaatko hän sinut.  Katsooko hän kohti, painuuko katse jalkoihin vai etsiytyykö se taivaanrantaan.  Onko katse suora, rauhallinen ja vilpitön.  Onko siinä iloa ja innostusta.  Kertooko se, että on vain tämä hetki.  Nyt haluan nähdä sinut ja olla kanssasi.

Kun kohtaat ihmisen, kiinnitätkö huomiota siihen, miten hän puhuu.  Puhuuko hän ensinkään. Pitääkö lauseet ja mielipiteet houkutella ulos.  Ehkä et jaksa sellaista pitkään.  Tai ehkä jaksat, kun itse puhut kaiken aikaa. Puhuuko hän hiljaa tai epäselvästi vai niin kovaa, että tuntuu, kuin hän huutaisi koko ajan.  Ei sellaistakaan kauan jaksa.  Ei myöskään sitä jatkuvaa puhetta.  Tuskin siinä on enää uutta sisältöä ensimmäisen vartin jälkeen.  Osaako hän olla hiljaa, kun puhut. Ja kun et puhu, vastaako hän asiasta vai asian vierestä.  Syntyykö keskustelua, löytyykö yhteistä säveltä, löytyykö yhteyttä.

Kun kohtaat ihmisen, katsooko hän sinua päästä kenkien kärkiin.  Muuttuuko hän poissaolevaksi, ikäänkuin ei olisi enää paikalla.  Hän näki kenkäsi ja teki niistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.  Näinhän on joillakin tapana tehdä.  Ehkä hän huomasi, että vaatteesi näyttävät kulahtaneilta, ettei vain olisi halpakaupasta ostettuja.  Ehkä olet liian laiha tai liian lihava tai muuten vain väärän muotoinen.  Ulkonäkö on tärkeä asian. Puolisoaan joutuu katselemaan joka päivä erilaisissa vaatetuksissa tai ilman niitä.  On hyvä, jos voi pitää siitä, mitä joka päivä joutuu näkemään.  Joillekin vaatteet saavat liian suuren merkityksen.  Niitä käytetään oman minän korostamiseen ja itsetunnon jatkeena.  Voihan niin tehdäkin, mutta samaa ei pidä vaatia muilta.  Ihmisiä ei pidä luokitella vaatteiden perusteella.  Vaatteet kertovat ihmisestä samoin kuin se, miten niitä kantaa päällään.  On nähtävä vaatteiden taakse, nähtävä ihminen vaatteiden sisällä.

Kun hän tulee luoksesi kymmenennettä kertaa, nakkaako hän takin eteisen nurkkaan ja menee kengät jalassa olohuoneen sohvalle istumaan.  Syökö hän mieluummin olohuoneessa telkkua katsellen kuin sinun kanssasi keittiön pöydän ääressä.  Huomaako hän lattialla olevan roskan ja laittaa sen pois.  Onko hänelle yhdentekevää, onko matto suorassa vai rutussa.  Mitä sinulle merkitsee siisteys ja järjestys kodissa.  Ehkä toisen huoleton suttaaminen ei huoleta, koska haluat palvella ja olla toiselle mieliksi.  Toinen suttaa ja toinen siivoaa, eikö siinä jo ala teidän elämänne erota.  Ehkä et halua päästää häntä tekemään ruokaa, koska hän suttaa niin paljon.  Puhtaus ja siisteys on tärkeää, mutta yhdessä tekeminen on vielä tärkeämpää.

Kun olette tapailleet jo puoli vuotta, menette sitä juhlistamaan ravintolaan.  Ilta päättyy ja maksun aika tulee.  Huomaat, että hänellä ei olekaan riittävästi rahaa tilillä.  Joudut maksamaan laskun ja samalla ihmettelet, miten hän voi olla rahaton, kun käy töissä eikä koskaan ostele mitään.  Saat aina kaikki itse maksaa.  Olet luullut häntä nuukaksi, mutta paljastuu, että hän on intohimonsa vanki.  Hänen kaikki rahansa menevät omaan harrastukseen.  Mitä siitä ajattelet.  Haluatko kustantaa yhteisen elämänne, kun hän kustantaa vain omansa.  Tuntuuko se sinusta oikeudenmukaiselta.  Vai haluatko tuntea itsesi tarpeelliseksi.   Entä sitten, kun huomaat, että hän on kavereilleen velkaa.  Kannattaako jatkaa suhdetta sellaisen kanssa, joka elää itsekeskeisesti tai ei hallitse rahojensa käyttämistä tai joka ei halua kantaa vastuuta yhdessä.  Sellaisen kanssa joutuu kantamaan vastuuta toisenkin puolesta. Ja se tulee olemaan lopulta raskasta.  Oletko valmis siihen.  Onko siinä mitään mieltä.  Kun muistat, mitä rakkaus on, on silloin pakko todeta, että sitä ei tässä tapauksessa toisella osapuolella taida olla.

Kun haluaa löytää itsellensä puolison, huomaa pian, että kaikissa on toivomisen varaa.  Silloin kannattaa katsoa itseensä ja huomata, että paljon on toivomisen varaa.  Lopulta kyse on siitä, millaisilla kahdenpuolisilla vajavaisuuksilla kyetään elämään yhdessä ja tekemään toiselle hyvää, saamaan toinen tuntemaan itsensä hyväksytyksi ja halutuksi.  Lopulta merkitsevää on se, kyetäänkö elämään yhdessä arkipäivästä toiseen ja tuntemaan, että se on mielekästä.   Ilo, onni ja hurmos tulevat kyllä käymään kylässä.  Olkoon niitä päiviä joka viikossa.